Voita tai vältä – riidan juridinen tilannearvio ennen oikeudenkäyntiä

Light surfaces, LIEKE L-symbol

Riidan kynnyksellä päämies kysyy usein: mitä nyt tehdään, miten tästä pääsee eroon ja mitä se maksaa? Riidanratkaisuun erikoistuneen asianajajan tehtävänä on arvioida käytettävissä olevia ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä päämiehen kanssa. Päämääränä on mahdollisimman hyvä lopputulos päämiehen edun kannalta. Aina se ei tarkoita voittoa tuomioistuimessa.

Liike-elämään liittyvässä riidanratkaisussa voidaan useimmiten edetä montaa eri vaihtoehtoista reittiä. Siksi oikeudellisessa konfliktitilanteessa on syytä tehdä tarkka juridinen tilannearvio ennen (sitoviin) oikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että määräaikoihin sidotut toimintavelvoitteet tulevat huomioiduiksi, ja etteivät tietyt lakisääteiset vanhentumista ja kanneaikoja koskevat määräajat tule myöhemmin esteeksi vaatimusten esittämiselle. Kokonaisuuden hallinta onnistuu parhaiten asianajajan ja päämiehen tiiviissä yhteistyössä. Juridisen tilannearvion kohteeksi nousevat usein erityisesti riidan intressi, riidan eskaloitumisesta aiheutuva kuluriski, ajan kuluminen ja mahdollinen konfliktista aiheutuva mainehaitta.

Konfliktin alkaessa tai sen uhatessa riidanratkaisuun erikoistuneen asianajajan tehtävänä on auttaa päämiestään löytämään tämän edun kannalta paras mahdollinen keino tilanteen ratkaisemiseksi. Yhä useammin tuo keino on jotakin muuta kuin täysimittainen oikeudenkäynti tuomioistuimessa. Valittava etenemistapa tulee suhteuttaa koko liiketoiminnan kannalta harkittuihin tavoitteisiin. Tällainen näkökulma edellyttää asianajajalta juridisen ammattitaidon lisäksi usein myös kaupallista näkemystä sekä asiakkaan liiketoiminnan ja toimialan tuntemista.

Miten sitten konfliktia ja siitä ulospääsyä ryhdytään konkreettisesti selvittämään?

  1. Tapahtumainkulku

    Aivan ensimmäiseksi on syytä selventää riidan kohteena olevan tapahtuman faktat. Mitä tilanteessa on tapahtunut? Mitä olisi pitänyt tapahtua?

    Riitaan liittyvää tapahtumainkulkua selvitettäessä on syytä kerätä talteen kaikki asiaan liittyvä kirjallinen aineisto, kuten mahdolliset sopimukset liitteineen, sähköpostikirjeenvaihto sekä muu kirjallinen aineisto. Lisäksi on hyvä kartoittaa organisaatiossa ne henkilöt, jotka tuntevat tapahtuman tai sen taustoja.

    Jokaisen riidan kannalta keskeisen avainhenkilön olisi syytä kirjata muistamansa asiat ylös ja etsiä omista arkistoistaan asiaan mahdollisesti vaikuttava kirjallinen aineisto, kuten vanhat sähköpostit. Tämä työ on tärkeää aloittaa heti, kun ongelmatilanne alkaa kääntyä riitaisaksi. Kerättävän aineiston avulla riitatilannetta on helpompi jäsentää, tiedot eivät pääse myöhemmin häviämään esimerkiksi henkilöstövaihdosten myötä, ja oikeudellinen avustaja pääsee tehokkaammin kiinni niihin seikkoihin, jotka ovat asiassa juridisesti relevantteja.

    Tapahtumien kartoitusta tai aineiston keräämistä ei kannata jättää viimetinkaan myöskään sen vuoksi, että riitaan liittyvät tapahtumat ajoittuvat usein pitkälle ajalle tai asia on muutoin monimutkainen tai laaja. Tällöin tapahtumainkulun ja aineiston kerääminen voi olla yllättävän työläs ja aikaa vievä prosessi. Onkin hyvä pitää mielessä, että huolellisesti dokumentoitu liikesuhde on keskeinen osa oikeudellista riskienhallintaa. Joutuisaan etenemiseen on hyvä kiinnittää huomiota myös siksi, että konfliktitilanteissa toisinaan tapahtuu äkkiseltään yllättäviä ja ennakoimattomia käänteitä. Toinen osapuoli voi esimerkiksi käynnistää oikeudelliset toimet tai hakea vaikkapa turvaamistointa, jolloin oma valmistautumisen aste edesauttaa asian joutuisaa ja tehokasta hoitamista.

  2. Riidan intressi

    Kaupallisissa riidoissa on usein viimekädessä kysymys rahasta. Taloudellinen menetys tai sen uhka voivat realisoitua menetettynä tulona ja/tai tuottona tai muuna asiainkulusta johtuvana välittömänä tai välillisenä vahinkona. Ennen riidan ratkaisuvaihtoehtojen hakemista on syytä vähintään alustavasti eritellä, minkä suuruinen riidan euromääräinen intressi on, ja mistä se koostuu. Riidan ”pääoma” vaikuttaa usein harkintaan siitä, millaisiin toimenpiteisiin asiassa on kokonaisuus huomioon ottaen järkevää ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista ryhtyä.

    Toki riidan taustalla saattaa myös liike-elämän erimielisyyksien kohdalla olla toimimattomia henkilökemioita, väärinymmärryksiä ja muita inhimillisiä piirteitä. On tärkeää tiedostaa, onko riidassa pikemminkin kyse periaatteesta kuin rahallisesta intressistä ja pohtia, millainen taloudellinen panos tällaisessa tilanteessa kannattaa asiaan investoida.

  3. Vaatimukset

    Kun tapahtumainkulku ja arvio riidan intressistä on kartoitettu, voidaan listata vaatimukset, joita sopimuskumppanille tai muulle vastapuolelle halutaan esittää. Mitkä seikat voisivat johtaa riidan välttämiseen tai sen päättämiseen? Vaikka mahdollinen asiassa aiheutunut vahinko ei olisikaan alussa tarkkaan selvillä (usein ei ole), on vaatimuksia hyvä hahmotella kokonaiskuvan saamiseksi. Samalla alustavasti pohditut vaatimukset toimivat pohjana tilanteessa, jossa vastapuolelle mahdollisesti esitetään konkreettisia vaatimuksia kirjallisesti.

    Suoritusvirhetilanteessa vastapuolen on saatava tieto sopimuksen syntymiseen tai täyttämiseen liittyvistä epäselvyyksistä mahdollisimman nopeasti oikeudenmenetysten välttämiseksi. Näin ollen alustavat vaatimukset olisi hyvä esittää jo reklamaatiovaiheessa (mikäli tilanne edellyttää reklamaation tekemistä). Oikea-aikaisen ja -sisältöisen reklamaation merkitystä ei voi korostaa liika: reklamaation laiminlyönnin seurauksena on usein jonkinlainen oikeudenmenetys, joka johtaa pahimmillaan vaadeoikeuden menettämiseen pysyvästi.

  4. Näyttö ja kuluriski

    Kun tapahtumainkulku, riidan intressi ja (alustavat) vaatimukset ovat selvillä, tulee asiakokonaisuutta arvioida vielä esitettävissä olevan näytön näkökulmasta. Tällöin arvioidaan erityisesti esitettävien vaateiden juridista perusteltavuutta. On myös arvioitava, millaisin argumentein vastapuoli perustelee omia näkökantojaan ja millaista näyttöä vastapuoli mahdollisesti esittää. Tällaista arviointia voisi pelkistäen kuvailla pohdinnaksi siitä, riittävätkö jutun faktat ja esitettävissä oleva näyttö vaatimusten menestymiseen viimekädessä tuomioistuimessa. Kysymys on riskiarviosta, jossa pohdinnan kohteena ovat jutun juridiset menestymisen mahdollisuudet.

    Näytön ja voitto-häviö -riskin arvioiminen on myös keskeinen osa oikeudenkäyntikuluriskien arviointia. Esimerkiksi jos jutun euromääräinen intressi on 25.000 euroa ja näyttö epävarma, on kuluriskin realisoitumisen välttämiseksi syytä harkita tarkkaan, kannattaako asiaa päästää oikeudenkäyntiin asti. Itse prosessista aiheutuvat kulut saattavat nousta moninkertaiseksi verrattuna itse riidan arvoon. Kuluriskissä on huomioitava paitsi oman asiamiehen käyttämisestä aiheutuvat kulut, todistajien palkkiot ja muut oikeudenkäyntimaksut, myös häviötilanteessa mahdolliset vastapuolen vastaavat kulut. Pääsääntöisestihän hävinnyt osapuoli maksaa myös vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudenkäynnin lopputulosta on harvoin mahdollista ennustaa tarkasti. Edellä mainitut asiat on siksi hyvä tiedostaa ennen kuin päätöksiä riidan ratkaisemisen strategiasta tehdään.

  5. Sovinnon mahdollisuus

    Asianajajan velvollisuus riitatilanteessa on kartoittaa sovinnon mahdollisuutta sekä selvittää mahdollisuutta vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien käyttöön. Varsinaisen oikeudenkäynnin ohella onkin tarjolla useita vaihtoehtoisia tapoja ratkaista riita. Tällaisia ovat esimerkiksi tuomioistuinsovittelu ja muut sovittelumenettelyt sekä vapaamuotoiset sovintoneuvottelut osapuolten kesken. Tutkimusten mukaan 70–80 % sovitteluista päätyy sovintoon, eikä riitaa tarvitse viedä tuomarin ratkaistavaksi. Sovintomenettelyn etuja perinteiseen oikeudenkäyntiin verrattuna on menettelyn nopeus, joustavuus ja kustannustehokkuus. Sovinnossa ratkaisun avaimet pysyvät myös osapuolten omissa käsissä ja sovinnon sisältöön pystyy vaikuttamaan aivan toisella tavalla kuin oikeudenkäynnissä. Jos sovittelu päätyy sovintoon, jää myös muutoksenhakuvaihe pois.

    Usein onkin niin, että laiha sopu tuottaa päämiehelle kokonaisuutena paremman lopputuloksen kuin lihava riita. Sovittelukoulutuksissa todetaan usein, että sovinto on onnistunut hyvin silloin, kun molemmat osapuolet ovat vähän pettyneitä.

  6. Riidanratkaisulausekkeet

    Mikäli osapuolet eivät pääse sovintoon, asiassa on viimekäden vaihtoehtona oikeusprosessin käynnistäminen. Usein yritysten välistä riitatilannetta on pyritty ohjaamaan jo ennakolta erilaisin sopimuksin ja riidanratkaisulausekkein. Tällaiset järjestelyt määrittävät osaltaan sitä, miten konfliktia lähestytään ja missä instanssissa ja kenen toimesta potentiaalinen riita lopulta ratkaistaan. Vaihtoehdot ovat tyypillisesti prosessi yleisessä tuomioistuimessa tai asian käsittely välimiesoikeudessa. Huolellisesti muotoiltujen riidanratkaisulausekkeiden käyttäminen kaupallisissa sopimuksissa on keskeinen osa liike-elämän riskienhallintaa. Ennakolta voi ja kannattaa varautua.

  7. Muut mietteet: ajan kuluminen, mainehaitta ja liikesuhteen jatkuminen?

    Päämiesten kanssa käydään usein läpi mahdollisen oikeudenkäynnin aikataulua ja kestoa. Pahimmillaan odotus voi venyä vuosien mittaiseksi, kun riidan osapuolet koettavat saada lainvoimaista tuomioistuimen ratkaisua riitaansa. Ajankuluminen näkyy paitsi hermoissa, myös kukkarossa. Siksi on jo aivan alkuvaiheessa hyvä arvioida sitä, olisiko erimielisyys syytä saada ratkaistua nopeasti, vai voiko päämies hyväksyä hyvinkin pitkän odotuksen ennen lainvoimaisen ratkaisun saamista.

    Tärkeä huomioon otettava seikka on myös mahdollisesta oikeudenkäynnistä aiheutuva julkisuus ja mahdollinen mainehaitta. Lähtökohta on, että yleisissä tuomioistuimissa ratkaistavat asiat ovat julkisia, jollei jokin laissa määritelty salassapitoa koskeva edellytys täyty. Toisin on asian laita välimiesmenettelyissä, jotka eivät ole julkisia. Samoin, jos riidan osapuolet pääsevät asiassa sovintoon, voidaan parhaassa tapauksessa selvitä minimaalisin mainetappioin ja vieläpä niin, että osapuolten on mahdollista jatkaa liikesuhdettaan sopuisasti riidan tultua selvitetyksi. Joka tapauksessa on niin, että julkisuusherkän jutun kohdalla on syytä miettiä etukäteen, mitä julkisuudesta mahdollisesti seuraa ja miten konfliktista viestitään ulospäin.

    Konfliktitilanteessa on edellä eriteltyyn tapaan syytä pohtia eri näkökulmista sitä, miten riita ratkaistaan. Aina ei siis suinkaan arvioida ainoastaan sitä, miten riita voitettaisiin oikeusprosessissa. Yksittäinen voitto ei välttämättä palvele liiketoiminnan pitkän tähtäimen tavoitetta. Asianajajan päätehtävä riitatilanteessa on pyrkiä varmistamaan päämiehen edun kannalta paras mahdollinen lopputulos, tarkoittipa se sitten riidan voittamista tai välttämistä.

Lisätietoa antaa