Uusiutuvan energian lupamenettelylain uudistus ja laki ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa

Light surfaces, LIEKE L-symbol

Hallitus on esittämässä merkittäviä muutoksia ympäristölainsäädäntöön sekä ympäristöhallinnon järjestämiseen. Useat muutokset koskettavat kaikkia ympäristö- tai vesiluvanvaraisia hankkeita ja toimenpiteitä, minkä lisäksi uusiutuvan energian hankkeiden luvitusta tullaan vauhdittamaan erillisillä sääntelymuutoksilla. Olemme alle tiivistäneet pääasialliset muutokset ja niiden vaikutukset hankekehitykseen ja luvitukseen.

Ympäristöhallinnon kokonaisuudistus ja nk. yhden luukun malli

Hallitus on ehdottamassa ympäristöhallinnon kokonaisuudistusta esityksellä laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa (”laki ympäristöasioiden käsittelystä”). Hallituksen esitys annettiin 30.4.2025 ja hyväksyttiin eduskunnassa 18.6.2025. Laki astuu voimaan vuoden 2026 alusta, jolloin myös uusi Lupa- ja valvontaviranomainen aloittaa toimintansa. Ennen lain voimaantuloa presidentin on vielä vahvistettava se.

Lailla ympäristöasioiden käsittelystä pyritään sujuvoittamaan kaikkien ympäristö- tai vesiluvanvaraisten hankkeiden lupamenettelyitä. Uuden perustettavan viraston, Lupa- ja valvontaviraston alle siirretään tällä hetkellä Aluehallintovirastojen tai ELY-keskusten hoidettavina olevat keskeiset ympäristöön liittyvät menettelyt, kuten ympäristönsuojelulain, vesilain ja luonnonsuojelulain mukaiset lupa-asiat ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvät tehtävät sekä lupien valvontatehtävät. Samalla kumotaan laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa, sekä laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta.

Muutoksen seurauksena ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien hakemuksiin sovelletaan pääsääntöisesti yhteiskäsittelyä. Myös luonnonsuojelulain 66 tai 83 §:n mukainen luontotyypin tai eliölajin suojelun poikkeusta koskeva hakemus voidaan ratkaista samassa menettelyssä, ellei erillinen käsittely ole perusteltua. Lisäksi maa-aineshankkeiden luvat voivat tulla yhteiskäsittelyn piiriin, mikäli Lupa- ja valvontaviranomainen on kunnan sijasta toimivaltainen viranomainen kyseisissä hankkeissa.

Yhteiskäsittelyssä edellä mainittujen lakien mukainen lupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä, minkä vuoksi luvan myöntäminen edellyttää, että kaikkien mainittujen ja lupakäsittelyssä mukana olevien lakien luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Erillinen käsittely on kuitenkin edelleen mahdollista, mikäli yhteiskäsittely katsotaan erityisestä syystä tarpeettomaksi. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun hankkeelle myönnettyä lupaa tulee muuttaa, eikä kaikkien ympäristöliitännäisten lupien uudelleenkäsittelyä nähdä tarpeelliseksi.

Valitusoikeus yhteiskäsittelyssä myönnettyyn lupaan määräytyy pääsääntöisesti ympäristönsuojelulain 191 §:n mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yhteiskäsittelyssä ratkaistavissa luonnonsuojelulain 66 ja 83 §:n mukaisissa asioissa valitusoikeus laajenee nykyisestä, ja nykyinen alueellinen rajoitus valitusoikeudessa poistuu. Valituksen kohteena on myös jatkossa koko yhdellä päätöksellä ratkaistu lupakokonaisuus.

Hakijan pyynnöstä tai hänen suostumuksellaan ympäristöluvan tai vesilain mukaisen luvan lupahakemuksen käsittely voidaan yhteensovittaa myös vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) kanssa. Tällöin kyse on ensisijaisesti lupapäätösten ajallisesta yhteensovittamisesta, ja vaikka Lupa- ja valvontaviraston sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lupamenettelyt yhteensovitettaisiin, lupahakemuksista annetaan kuitenkin erilliset päätökset. Viranomaisten tulee tällöin koordinoida lupakäsittelyt ja päätökset lupahakemuksista annetaan samanaikaisesti.

Ympäristölupiin ja vesilain mukaisiin lupiin sovelletaan vuonna 2023 voimaan astunutta vihreän siirtymän etusijaa. Ei merkittävää haittaa -periaatetta noudattavat hankkeet ovat voineet saada lupakäsittelyssä etusijan, ja luvat on tullut käsitellä 12 kuukauden kuluessa lupahakemuksen kuulutuksen julkaisusta. Nyt ehdotettu laki ympäristöasioiden käsittelystä pidentää etusijan soveltamisaikaa vuoden 2030 loppuun saakka. Etusijan saaneisiin hankkeisiin soveltuvat myös säännökset muutoksenhaun kiireellisyydestä, joiden voimassaoloaikaa jatketaan vuoteen 2032 saakka.

Kuvatun lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä muutetaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevaa lakia (”YVA-laki” 252/2017) siten, että YVA-menettelyn yhteydessä tulee toimittaa kuvaus hankkeesta ja sen todennäköisistä merkittävistä ympäristövaikutuksista. Hankkeen merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten välttämis- tai ehkäisemistoimien kuvaaminen on edelleen mahdollista, mutta tätä koskeva kohta siirrettään selkeyden vuoksi YVA-asetuksen 1 §:ään, jossa luetellaan muut hankkeesta vastaavalta edellytettävät tiedot päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. Lisäksi YVA-lain liitteen 1 mukaista tuulivoimahankkeiden YVA-rajaa lasketaan viiteen voimalaan kokonaistehorajan säilyessä 45 megawatissa.

Uusiutuvan energian hankkeiden luvituksen nopeuttaminen

Ympäristöhallinnon uudistuksen lisäksi samanaikaisesti on vireillä muutoksia lakiin uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä (”uusiutuvan energian lupamenettelylaki”) uusiutuvan energian direktiivin (EU/2023/2413) (”RED III”) implementoinnin vuoksi. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 30.4.2025, ja eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 18.6.2025. Uusiutuvan energian lupamenettelylaki pyritään saattamaan voimaan kiireellisesti, lukuun ottamatta nopean kehittämisen alueiden nimeämisen säännöksiä, jotka astuvat voimaan vuoden 2026 alusta. Ennen lain voimaantuloa presidentin on vielä vahvistettava se.

Suurimpia ehdotettuja muutoksia ovat lain soveltamisalan muutos, uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden perustaminen sekä uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä koskevien määräaikojen sitovuus ja muutokset määräaikojen pituuteen.

Uusiutuvan energian lupamenettelylain soveltamisala

Nykyisessä uusiutuvan energian lupamenettelylaissa on todettu, että lupamenettelyn määräajat koskevat uusiutuvan energian voimalaitoksia, eli sähköä tuottavia uusiutuvan energian tuotantolaitoksia. Määräaikoja on voitu soveltaa tuotantolaitoksiin, joiden tuottama energia on kokonaan tai osittain uusiutuvaa. Nyt ehdotetun uudistuksen myötä määräajat soveltuvat muihinkin uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin voimalaitosten lisäksi. Määritelmä kattaa tulevaisuudessa myös esimerkiksi tuotantolaitoksen kanssa samalla paikalla sijaitsevat energiavarastot. Vaatimuksena lupamenettelyn määräaikojen soveltamisen osalta on, että laitokset tuottavat pelkästään uusiutuvaa energiaa.

Määräaikoja sovelletaan kaikkiin nykyisenkin lain alla mainittuihin lupamenettelyihin, minkä lisäksi soveltamisalaa laajennetaan viiteen muuhun lupamenettelyyn ja hallinnolliseen hyväksymismenettelyyn. Luonnonsuojelulain poikkeusmenettelyt eliölajien suojelua koskevista säännöksistä sekä luontotyyppien hävittämis- ja heikentämiskiellosta, lunastuslupalain mukainen lunastuslupamenettely, jos se koskee uusiutuvan energian tuotantolaitoksen liittämistä verkkoon, päästökauppalain päästölupamenettely, talousvyöhykelain hyödyntämisoikeusmenettely ja sähkömarkkinalain hankelupamenettely suurjännitejohdon rakentamiseksi otetaan lupamenettelyn määräaikojen piiriin.

Huomionarvoista on, että ympäristöarvioinnit, eli YVA- ja Natura-arvioinnit eivät sisälly määräaikojen piiriin. RED III:ssa ympäristöarviointien on tarkoitettu lukeutuvan määräaikojen piiriin, mutta kansallisessa täytäntöönpanossa on katsottu, että arvioinnit voidaan jättää määräaikojen ulkopuolelle. Hyväksyessään uusiutuvan energian lupamenettelylain eduskunta kuitenkin edellytti, että hallituksen esityksen sääntelyn RED III -direktiivinmukaisuus selvitetään, ja tarvittaessa valmistellaan muutosesitys ympäristöarviointien kuulumisesta määräaikojen laskennan piiriin.

Määräajat uusiutuvan energian lupamenettelyille

Uudistusten myötä yhteyspisteviranomaisella on velvoite varmistaa, että lupamenettelyiden määräaikoja noudatetaan. Lupamenettelyn käsittelyaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun toimivaltainen viranomainen toteaa hankkeen ensimmäisen hakemuksen täydelliseksi, toisin kuin nykyisessä laissa, jossa aika alkaa kulua hakemuksen vireilletulosta. Hakemus katsotaan täydelliseksi, kun hakemus ja sen liitteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset ja mahdollistavat hakemuksen käsittelyn.

Määräaika on hankekohtainen, joten yhden hankkeen kaikkien määräajan alaisten menettelyiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää hankkeelle määrättyä sitovaa käsittelyaikaa. Määräaika ei kuitenkaan kulu silloin, kun lupahakemus on muutoksenhaun alaisena. Uudistuksen osalta on todettu, että uudet määräajat lyhentävät käsittelyn kestoa joidenkin hankkeiden osalta, mutta tiettyjen hankkeiden kohdalla ehdotetut määräajat pitenevät nykyisestä.

Uudet käsittelyaikojen pituudet on esitetty alla olevassa listassa:

Määräajat nopean kehittämisen alueiden ulkopuolella

  1. Maa-alueille sijoittuvat sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kilowatin uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja maa-alueille sijoittuvien uusiutuvan energian voimalaitosten päivittäminen: 1 vuosi
  2. Muut kuin edellä 1 kohdassa tarkoitetut maa-alueille sijoittuvat uusiutuvan energian tuotantolaitokset: 2 vuotta
  3. Merialueille sijoittuvat sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kilowatin uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja merialueille sijoittuvien uusiutuvan energian voimalaitosten päivittäminen: 2 vuotta
  4. Muut kuin edellä 3 kohdassa tarkoitetut merelle sijoittuvat uusiutuvan energian tuotantolaitokset: 3 vuotta

Määräajat nopean kehittämisen alueilla

  1. Maa-alueille sijoittuvat sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kilowatin uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja maa-alueille sijoittuvien uusiutuvan energian voimalaitosten päivittäminen: 6 kuukautta
  2. Muut kuin edellä 1 kohdassa tarkoitetut maa-alueille sijoittuvat uusiutuvan energian tuotantolaitokset: 1 vuosi
  3. Merialueille sijoittuvat sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kilowatin merituulivoimalat ja merituulivoimaloiden päivittäminen: 1 vuosi
  4. Muut kuin edellä 3 kohdassa tarkoitetut merelle sijoittuvat uusiutuvan energian tuotantolaitokset: 2 vuotta

Nopean kehittämisen alueet

Uutena osa-alueena lakiin otetaan nopean kehittämisen alueet, joille suunniteltavilla hankkeilla lupakäsittelyjen määräajat ovat lyhyemmät kuin muiden alueiden hankkeilla. Nopean kehittämisen alueet voivat sijaita maalla, merellä tai sisävesillä, eikä tällaisilla alueilla uusiutuvan energian tuotantomuodon käyttöönotolla tulisi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Alueiden katsotaan siis olevan erityisen soveltuvia uusiutuvan energian tuotantolaitosten sijoittamiseen, ja etusijalla ovat esimerkiksi keinotekoiset ja rakennetut pinnat sekä ihmistoiminnan muuttamat alueet. Nopean kehittämisen alueiden nimeämiselle on asetettu tiettyjä rajoituksia, joilla suojellaan erityisen merkittäviä ja ympäristövaikutuksille alttiita alueita.

Nopean kehittämisen alueiden nimeämisestä vastaa uusi Lupa- ja valvontavirasto vuoden 2026 alusta alkaen, mitä ennen ELY-keskus hoitaa asiaan liittyviä valmisteluita. Alueet nimetään kuntien esityksestä. Yleisön on mahdollista vaikuttaa alueiden nimeämiseen osana nimeämisprosessin SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005) mukaista ympäristöarviointia alkuvaiheen kuulemisessa sekä ympäristöselostusta ja päätösluonnosta koskevassa kuulemisessa.

Nopean kehittämisen alueista tehdään nimittämispäätös, ja ensivaiheessa on tarkoitus nimetä varsinkin aurinkoenergian tuotannon alueita. Nimittämispäätökseen merkitään tietyt uusiutuvan energian tuotantomuodot, sekä lieventämistoimenpiteitä koskevat ehdot, joita tulee noudattaa hankkeesta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten välttämiseksi tai vähentämiseksi. Nopean kehittämisen alueiden nimeämisellä ei kuitenkaan varata kyseistä aluetta nimettyyn käyttötarkoitukseen, vaan alueille voidaan suunnitella ja hyväksyä myös muuta toimintaa.

Nopean kehittämisen alueille suunniteltavien hankkeiden on mahdollista vapautua YVA-menettelyn ja Natura-arvioinnin suorittamisesta, jos ne kuuluvat 14 d §:n mukaisesti tiettyihin YVA-direktiivissä (2014/52/EU) mainittuihin hanketyyppeihin. Tällaisia hanketyyppejä voivat olla esimerkiksi tuulivoimat, vesivoimalaitokset ja tietyt sähkön, höyryn ja kuuman veden teolliset tuotantolaitokset. Jotta vapautus voidaan myöntää ja lyhyempiä lupakäsittelyn määräaikoja noudattaa, tulee hankkeiden lisäksi noudattaa nopean kehittämisen alueelle nimeämispäätöksessä asetettuja lieventämistoimenpiteitä koskevia ehtoja. Vapautusta ei kuitenkaan voida antaa hankkeille, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Vaikka hanke vapautettaisiin vaatimuksista, toteutetaan hankkeesta silti seulonta, jossa selvitetään voiko hanke aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia, joita ei ole ollut mahdollista ennakoida nopean kehittämisen alueiden nimeämisen yhteydessä. Seulonnan lopputuloksesta annetaan hallintopäätös.

 

Haluatko tietää, miten uusi sääntely vaikuttaa juuri teidän hankkeeseenne? Keskustelemme mielellämme aiheesta tarkemmin ja autamme kartoittamaan muutosten konkreettiset vaikutukset liiketoimintaanne. Ota yhteyttä – asiantuntijamme ovat valmiina tukemaan teitä muutosten läpiviennissä.

Lisätietoa antaa