Tekoälysääntelyn murroksessa: suuntaviivat EU:n uuteen tekoälyasetukseen
EU:n parlamentin neuvottelijat ja neuvosto saavuttivat joulukuussa 2023 yhteisymmärryksen EU:n tulevasta tekoälyasetuksesta. Vaikka asetuksen soveltamisjoukko on rajattu, jokaisen yrityksen tulisi tarkasti arvioida asetuksen soveltuminen omassa yritystoiminnassaan. Asiantuntijamme olivat lokakuussa 2023 puhumassa Luxidin webinaarissa ’The legal landscape of generative AI’ tulevasta EU:n tekoälyasetuksesta, tekoälyvastuudirektiivistä ja tekoälyn tekijänoikeuskysymyksistä. Voit katsoa tallenteen täältä. Olemme koostaneet tähän blogikirjoitukseen tiivistelmän tekoälyasetuksen tuomista muutoksista ja niihin liittyvistä odotuksista.
EU:n tekoälyasetus tulee – oletko valmis?
Nopeasti kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä Euroopan unioni (EU) on ensimmäisenä maailmassa esitellyt tekoälyä koskevan kattavan lainsäädäntökehyksen – EU:n tekoälyasetuksen. Neuvosto ja parlamentti ovat päässeet alustavaan yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta tekoälyä koskeviksi yhdenmukaistetuiksi säännöiksi. Vaikka lopullista asetusta ei ole vielä hyväksytty, tämän väliaikaisen sopimuksen pohjalta yritykset voivat olla lähes varmoja siitä, että tekoälyä koskevaa sääntelyä on tulossa.
EU:n tekoälyasetus – tiivistelmä
EU:n tekoälyasetuksen lopullisesta tekstistä ei ole vielä saatavilla virallista asiakirjaa, sillä sitä viimeistellään parhaillaan saavutetun väliaikaisen sopimuksen perusteella. EU:n toimielinten joulukuussa 2023 antamien virallisten ilmoitusten perusteella EU:n tekoälylainsäädännössä noudatetaan kuitenkin aiemmin ehdotettua suhteutettua sääntelyjärjestelmää, jossa velvoitteiden taso perustuu riskien tasoon. Riskitasot, joihin asetus luokittelee toimet, ovat seuraavat:
- Riski, jota ei voida hyväksyä – koskee tekoälyjärjestelmiä, jotka aiheuttavat liiallisia riskejä, kuten kognitiivisen käyttäytymisen manipulointia, kasvokuvien kohdentamatonta haravointia internetistä tai valvontakamerakuvista, sosiaalista pisteytystä ja reaaliaikaista kasvontunnistusta. Tällaiset järjestelmät ovat kiellettyjä, eikä niitä voida käyttää EU:n markkinoilla.
- Suuri riski – koskee tekoälyjärjestelmiä, jotka vaikuttavat käyttäjien perusoikeuksiin, eli esimerkiksi järjestelmiä, joita käytetään lainvalvonnassa, kriittisessä infrastruktuurissa tai hakemusten kategorisoinnissa. Suuren riskin luokkaan kuuluviin järjestelmiin tulee kohdistumaan merkittävä määrä uusia velvoitteita, kuten CE-merkintävaatimuksia, riskinhallintajärjestelmiä, tietojen keräämistä koskevia sääntöjä ja erilaisia dokumentointivaatimuksia. Vastikään hyväksytyssä lainsäädännössä lainsäätäjät ovat kuitenkin korostaneet, että nämä vaatimukset on tuotu teknisesti toteutettavammalle ja kevyemmälle tasolle verrattuna aiemmin esitettyihin vaatimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmiltä vaadittujen tietojen laatu ja vaaditut tekniset asiakirjat on tuotu pk-yritysten kannalta alhaisemmalle tasolle.
- Rajoitettu ja vähäinen riski – koskee muita tekoälyyn perustuvia järjestelmiä. Tekoälyasetuksessa otetaan käyttöön uusia avoimuusvaatimuksia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleville järjestelmille. Myös perusmalleille, kuten suurille kielimalleille, asetetaan lisävelvoitteita. Esimerkiksi Chat GPT:n ja muiden vastaavien järjestelmien on täytettävä tiettyjä erityisvelvoitteita ennen markkinoille saattamista. Lisäksi muiden tekoälyjärjestelmien tarjoajat voivat noudattaa vapaaehtoisia käytännesääntöjä, jotka perustuvat tekoälyasetuksen mukaisiin velvoitteisiin.
EU:n tekoälyvastuudirektiivi – seuraavana jonossa?
EU:n tekoälyvastuudirektiivin (the EU AI Liability Directive, AILD) valmistelu on edennyt tekoälyasetuksen kanssa samanaikaisesti. Vaikka tekoälyasetus on tarkoitettu tekoälyjärjestelmien käyttäjien suojelemiseksi, kaikkia riskejä ei voida poistaa. Tämän vuoksi EU on valmistellut tekoälyvastuudirektiiviä yhdessä tekoälyasetuksen kanssa. Direktiivin tavoitteena on taata, että käyttäjät, jotka ovat kärsineet vahinkoa tekoälyjärjestelmistä johtuen, saavat kohtuullisen korvauksen aiheutuneesta vahingosta. Ilman tekoälyvastuudirektiiviä tekoälyasetus toimii lähinnä lisätaakkana yrityksille tarjoamatta todellista suojaa yksilöille. Näin ollen voidaan odottaa, että tekoälyvastuudirektiivi on seuraavana vuorossa EU:n viimeisteltävänä.
Tekoälyvastuudirektiivi perustuu samankaltaiseen ajatukseen kuin EU:n tuotevastuulainsäädäntö, ja sen tavoitteena on varmistaa, ettähenkilöt, jotka ovat kärsineet vahinkoa tekoälyjärjestelmistä johtuen, saavat samantasoisen suojan kuin henkilöt, jotka ovat kärsineet vahinkoa muiden teknologioiden seurauksena. Tekoälyjärjestelmien tarjoajat vapautuvat vahingonkorvausvelvollisuudesta vain, jos ne pystyvät osoittamaan, että vahinko ei johdu tekoälyjärjestelmästä.
Arvioitu aikataulu
Vaikka tekoälyasetus onkin ottanut askeleen eteenpäin, on epätodennäköistä, että se tulee voimaan ennen vuotta 2025. Tähän mennessä saavutettu sopimus on väliaikainen, ja yksityiskohtia hiotaan parhaillaan teknisissä kokouksissa. Asetuksesta äänestetään vielä kerran – todennäköisesti keväällä vielä ennen parlamenttivaaleja, ja tämän jälkeen edessä ovat kansalliset siirtymäajat. On kuitenkin suositeltavaa, että yritykset ottavat odotusajan valmistautumisaikana – jokaisen yrityksen kannalta on olennaista tunnistaa, soveltuuko asetus kyseiseen liiketoimintaan.
Yritysten liikkuessa uudessa sääntelymaastossa sopeutumisesta ja vaatimusten noudattamisesta tulee ensiarvoisen tärkeää. Tarkemmin luotaavana tarkasteluna ja keskusteluna ehdotetusta tekoälylainsäädännöstä sekä tekoälyteoksien tekijänoikeuksista suosittelemme katsomaan webinaaritallenteen ’The legal landscape of generative AI’ täältä.
Asiantuntijamme seuraavat asetusehdotuksen käsittelyä tiiviisti ja päivittävät tietoa asian etenemisestä.
Lisätietoa antaa
-
Kristiina VälimaaAsianajaja, LL.M.