Suomeen merituulivoima-alueiden kilpailutusmenettely myös talousvyöhykkeelle

Light surfaces, LIEKE L-symbol

Merituulivoima-alueiden jakaminen hanketoimijoille on toistaiseksi kuulunut Metsähallitukselle sen hallinnoidessa Suomen valtiolle kuuluvia vesialueita. Viime vuosina Metsähallitus on soveltanut merituulivoima-alueiden jakamiseen markkinaehtoista kilpailutusmallia. Kiinnostus ulompaa merialuetta, niin kutsuttua talousvyöhykettä, kohtaan on lisääntynyt. Myös talousvyöhykkeellä sovelletaan jatkossa mitä todennäköisimmin kilpailutusmenettelyä, josta ollaan säätämässä erillinen laki.

Suomen talousvyöhyke viittaa Suomen valtion rajojen ulkopuoliseen, kansainväliseen vesialueeseen, joka YK:n kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa on osoitettu Suomelle. Kyseinen alue ei ole kenenkään omistama, mutta merioikeusyleissopimuksen perusteella Suomella on siihen oikeus, joka sisältää myös oikeuden antaa muille lupia hyödyntää aluetta.

Kiinnostus merituulivoimaa ja talousvyöhykettä kohtaan on kasvanut viime vuosina, ja nykyinen talousvyöhykelaki katsottiin lainsäätäjän toimesta riittämättömäksi välineeksi jakaa alueen talousvyöhykkeen käyttöoikeuksia merituulivoimahankkeille. Uudella lainsäädännöllä pyritään Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti selkeyttämään merituulivoiman pelisääntöjä. Uudella lainsäädännöllä muutetaan samalla merkittävästi sitä, millä tavoin oikeudet hyödyntää talousvyöhykettä jaetaan kiinnostuneiden tahojen välillä.

Valtioneuvosto antoi lokakuussa 2024 hallituksen esityksen eduskunnalle uudeksi laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 147/2024 vp, alla ”merituulivoiman talousvyöhykelaki”). Lakiehdotus on tällä hetkellä eduskunnan talous- ja ympäristövaliokunnan käsiteltävänä. Tarkoituksena on, että uusi laki astuisi voimaan 1.1.2025.

Uusi laki merkittävä muutos nykyiseen talousvyöhykelakiin verrattuna

Suomessa on tällä hetkellä voimassa yleinen talousvyöhykettä koskeva laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004, nk. ”talousvyöhykelaki”). Talousvyöhykelakia sovelletaan kaikkeen toimintaan Suomen talousvyöhykkeellä, kuten tutkimustoimintaan, rakentamiseen ja myös alueen taloudelliseen hyödyntämiseen. Koska alue ei ole osa Suomea, on talousvyöhykelaissa ollut tarpeen määrätä erikseen siitä, miltä osin Suomen lainsäädäntöä sovelletaan kyseisellä alueella. Lisäksi talousvyöhykelaki sisältää erillisen lupa- ja suostumusmenettelyn siihen, miten valtioneuvosto voi myöntää oikeuksia talousvyöhykkeellä.

Tällä hetkellä valtioneuvosto voi, käyttäen laajaa harkintavaltaa, myöntää hakemuksesta yksityisille toimijoille oikeuksia, joiden perusteella hakija saa rakentaa talousvyöhykkeelle rakennelmia, joiden avulla tähdätään taloudelliseen toimintaan. Tällaisiin rakennelmiin lukeutuu muun muassa merituulivoimalat. Keskeisimmät oikeudet merituulivoimalle ovat periaateluonteinen oikeus hyödyntää talousvyöhykettä taloudelliseen toimintaan (nk. hyödyntämislupa) ja oikeus konkreettisesti rakentaa näitä rakennelmia (nk. rakentamislupa). Lisäksi tällaiseen toimintaan tähtäävälle tutkimukselle on erillinen päätös (nk. tutkimuslupa). Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä sääntöjä sille, miten valtioneuvoston tulisi toimia, jos yhteen alueeseen tai useaan päällekkäiseen alueeseen kohdistuu kilpailevia suunnitelmia, kuten usean eri toimijan merituulivoimahankkeita.

Nykyisen talousvyöhykelain nojalla valtioneuvosto on esimerkiksi myöntänyt oikeuksia asentaa merenalaisia putkia ja johtoja, kuten Suomen ja Viron välinen kaasuputki Balticconnector vuonna 2017. Lisäksi talousvyöhykelain nojalla on viime vuosina myönnetty useille tuulivoimatoimijoille oikeus suorittaa tutkimuksia, joiden tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta rakentaa merituulivoimaa talousvyöhykkeelle.

Putkien ja johtojen lisäksi varsinaisia rakennushankkeita ei kuitenkaan ole toistaiseksi toteutettu talousvyöhykkeellä, eikä tällaisille ole myönnetty lupiakaan. Toukokuun alussa 2024 valtioneuvostossa oli vireillä 16 hakemusta merituulivoimahankkeiden sallimiseksi talousvyöhykkeellä. Valtioneuvosto päätti tällöin hylätä kaikki nämä hakemukset, jotta merituulivoimahankkeiden kehittäminen talousvyöhykkeellä tehtäisiin kokonaan uuden, lokakuussa 2024 ehdotetun merituulivoiman talousvyöhykelain mukaisesti.

Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet tullaan jatkossa jakamaan kilpailutusmenettelyllä

Uusi merituulivoiman talousvyöhykelaki toimisi merituulivoimahankkeita koskevana erityislakina, ja sitä sovellettaisiin olemassa olevan talousvyöhykelain lisäksi. Merituulivoiman talousvyöhykelailla luotaisiin uusi Energiaviraston toteuttama kilpailutusmenettely, jolla ratkaistaisiin, mille toimijalle voidaan myöntää oikeus toteuttaa merituulivoimahanke tietylle talousvyöhykkeen alueelle. Valtioneuvosto valitsisi kilpailutettavat alueet ja päättäisi, milloin kilpailutukset kunkin alueen osalta toteutetaan.

Kilpailutusmenettely noudattelisi julkisiin hankintoihin soveltuvia periaatteita ja menettelyyn sovellettaisiin osittain myös hankintalakia (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016). Kilpailutuksen lopputuloksena sen voittava taho olisi oikeutettu hakemaan talousvyöhykelain mukaista hyödyntämislupaa, joka valtioneuvoston olisi lähtökohtaisesti myönnettävä. Kilpailutukseen voisi osallistua sekä yksittäinen yritys että ryhmittymä. Kilpailutuksen lopputuloksesta annetaan Energiaviraston päätös, joka olisi muutoksenhakukelpoinen.

Kilpailutukseen osallistuvat toimijat jättäisivät tarjouksensa siitä, minkä korvauksen he ovat valmiita maksamaan kilpailutettavan alueen hyödyntämisestä (nk. hyödyntämismaksu). Lisäksi tarjouksessa tulisi yksilöidä hankkeen ja hakijan niin kutsuttuja laadullisia tekijöitä. Hankkeen laadulliset tekijät koskisivat esimerkiksi ympäristö- ja muita vaikutuksia ja hankkeessa sovellettavia energiajärjestelmän joustavuutta edistäviä ratkaisuja. Hakijaa koskevat laadulliset tekijät sen sijaan liittyisivät hakijan kokemukseen ja mahdollisuuksiin toteuttaa hanke (esim. osaaminen ja taloudellinen tila). Sekä hinta- että laatutekijät pisteytettäisiin.

Laadullisia tekijöitä kuvataan ehdotetussa merituulivoiman talousvyöhykelaissa vain yleispiirteisesti, mutta niistä on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi tarjousten sisällöstä voidaan määrätä tarkemmin asetuksessa. Näin ollen monet kilpailutukseen vaikuttavat asiat varmistuvat vasta lain voimaantulon jälkeen.

Kilpailutuksella tavoitellaan markkinaehtoisuutta ja hankkeiden toteutumista

Ehdotetun merituulivoiman talousvyöhykelain tavoitteina on muun muassa, että kilpailutusmenettelyssä saavutetaan todellista markkinaehtoista kilpailua, mutta myös varmistaa, että kilpailutuksen voittanut taho myös toteuttaa tarjotun hankkeensa. Muun muassa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lainsäädäntö sisältää tiettyjä erityiskriteereitä menettelylle. Kriteerit koskevat mm. sitä, ketkä voivat osallistua kilpailutukseen ja voittaa sen. Keskeisimpiä kriteerejä on kuvattu yleispiirteisesti alla.

  • Kilpailutukseen osallistumiselle on asetettu seuraavia vaatimuksia:

– Kilpailutukseen voi osallistua vain, jos hakijalla on riittävä osaaminen, kokemus ja luotettavuus sekä riittävät taloudelliset valmiudet hankkeen edistämiseen.

– Yritys ei saa osallistua kilpailutusmenettelyyn, jos sille (tai sen konserniin kuuluvalle yhtiölle) on jo myönnetty vähintään kolme hyödyntämislupaa talousvyöhykkeellä sijaitsevaa merituulivoimahanketta varten, eikä näitä hankkeita ole vielä otettu käyttöön.

– Yritys ei saa osallistua kilpailutusmenettelyyn, jos se (tai sen konserniin kuuluva yhtiö) on aiemmin voittanut kilpailutuksen koskien suureksi osaksi samaa aluetta, mutta hakija ei ole ottanut aluetta merituulivoimakäyttöön.

  • Mikäli Energiavirasto kilpailuttaisi valtioneuvoston päätöksen mukaisesti yhdellä kertaa useamman kuin yhden merituulivoima-alueen, Energiavirasto saisi hyväksyä kultakin osallistujalta vain yhden tarjouksen. Näin ollen sama yhtiö ei voisi samassa kilpailutuksessa voittaa kilpailua useamman kuin yhden merituulivoima-alueen osalta.
  • Valtioneuvosto voi päättää tarjottavan hyödyntämismaksun minimitasosta. Energiaviraston tulee keskeyttää kilpailutusmenettely, jos asetettu minimitaso ei täyty.

Kilpailutukseen osallistuminen olisi maksullista, ja osallistumismaksun määrästä on tarkoitus säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. Kaikkien kilpailutukseen osallistuvien tulisi asettaa kilpailutusta varten osallistumisvakuus ja kilpailutuksen voittajan olisi asetettava hankekehityksen aikaisten velvoitteidensa täyttämiseksi edistämisvakuus. Osallistumisvakuus olisi voimassa kilpailutusmenettelyn ajan, mutta kilpailun voittajan tulisi pitää osallistumisvakuus voimassa, kunnes edistämisvakuus on asetettu. Edistämisvakuutta kerrytettäisiin vuosittain, ja se vapautettaisiin, kun merituulivoimapuisto on otettu käyttöön hyödyntämisluvan mukaisesti. Vakuuksien määristä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Kilpailutuksen voittajan on haettava valtioneuvoston myöntämää hyödyntämislupaa

Kilpailutuksen päättymisen jälkeen valtioneuvosto myöntäisi lähtökohtaisesti kilpailutuksen voittajan hankkeelle hyödyntämisluvan. Hyödyntämislupaa olisi haettava neljän kuukauden kuluessa kilpailutuspäätöksen lainvoimaisuudesta, mutta sitä voitaisiin myös hakea ehdollisena ennen kilpailutuksen lopputulosta koskevan päätöksen lainvoimaisuutta. Hakemuksen sisällöstä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Merituulivoimahankkeelle myönnetty hyödyntämislupa sisältäisi oikeudet sekä alueen hyödyntämiseen että hankkeen toteuttamiseen ja näihin tähtäävään tutkimukseen. Lupa ei oikeuttaisi sähkönsiirtojohdon rakentamiseen, mutta mikäli tarjouksessa kuvattu hanke sisältäisi muitakin teknologioita (esim. vedyntuotantoa), oikeuttaisi hyödyntämislupa tällaisen kokonaisuuden toteuttamiseen. Sähkönsiirtojohtoja varten haettaisiin erilliset valtioneuvoston suostumukset nykyisen talousvyöhykelain mukaisesti.

Valtioneuvostolla olisi tietyissä rajatuissa tilanteissa oikeus olla myöntämättä hyödyntämislupaa kilpailutuksen voittaneelle yhtiölle. Hyödyntämislupa voitaisiin jättää myöntämättä, jos hakija ei olisi noudattanut lainsäädäntöä, sekä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Lopulliseen hyödyntämislupaan lisättäisiin sellaisia ehtoja, jotka katsotaan tarpeellisiksi. Nämä voivat liittyä mm. hankkeen toteuttamisaikatauluun, laadullisiin tekijöihin, hyödyntämismaksuun ja edistämisvakuuden kerryttämiseen.

Muutakin lainsäädäntöä noudatettava

Kilpailutuksen voittaneen ja hyödyntämisluvan saaneen hanketoimijan oikeus rakentaa merituulivoimapuisto edellyttää kuitenkin myös muita lupia ja viranomaispäätöksiä. Talousvyöhykelakia muutetaan merituulivoiman talousvyöhykelain säätämisen yhteydessä hieman sen osalta, mitä lainsäädäntöä sovelletaan talousvyöhykkeellä. Muutosten jälkeen talousvyöhykkeellä toteutettaviin merituulivoimahankkeisiin (ml. niihin liittyviin rakennelmiin ja johtoihin) sovelletaan mm. jätelakia, YVA-lakia, vesilakia, sähkömarkkinalakia ja kemikaaliturvallisuuslakia sekä ilmailulain lentoesteitä koskevaa sääntelyä vastaavasti kuin Suomen aluevesillä ja mantereella.

Hyödyntämisluvan myöntäminen on siten vain ensimmäinen askel merituulivoimahankkeen toteuttamiseksi. Tämän jälkeen hanketoimijan on edistettävä hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja huolehdittava muista lupavelvoitteistaan siten, että hanke voidaan toteuttaa hyödyntämisluvan edellyttämässä ajassa – unohtamatta myöskään sähkönsiirtoreitin rakentamista ja muita hankkeen toteuttamisen edellyttämiä sopimuksia ja järjestelyitä. Siltä osin kuin muut hankkeen edellyttämät toimenpiteet ulottuvat lähemmäksi mannerta, Suomen aluevesille tai maa-alueille, niihin sovelletaan kaikkea Suomen lainsäädäntöä siitä huolimatta, että merituulivoimahanke itsessään on toteutettu talousvyöhykkeellä, jossa lainsäädäntö soveltuu vain rajoitetusti.

Lopullisen merituulivoiman talousvyöhykelain sisältö varmistuu eduskunnan valiokuntakäsittelyn jälkeen. Mikäli uusi laki tulee voimaan 1.1.2025, voisi ensimmäinen talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen kilpailutus järjestyä vuoden 2025 lopulla tai vuoden 2026 alkupuolella.

Asiantuntijamme seuraavat tiiviisti lainsäädäntöhankkeen viimeisiä vaiheita sekä asetusvalmisteluja ja keskustelevat mielellään aiheesta tarkemmin.

Lisätietoa antaa