Sopivan riidanratkaisumenettelyn valinta vaatii aina tapauskohtaisen arvion

Light surfaces, LIEKE L-symbol

Erimielisyyden luonne määrittelee parhaiten soveltuvan menettelyn riidanratkaisulle. Sovinto on usein varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kaikissa tapauksissa.

 

Oikeudellisia riitoja voidaan ratkaista tuomioistuinmenettelyssä, välimiesmenettelyssä tai muissa vaihtoehtoisissa menettelyissä, kuten sovittelussa. Osapuolilla on usein vahvojakin ennakkokäsityksiä eri riidanratkaisumenettelyistä. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Sopivan riidanratkaisumenettelyn valinta riippuu ratkaistavana olevan erimielisyyden luonteesta ja vaatii aina tapauskohtaisen arvion.

Tuomioistuinmenettely vai välimiesmenettely?

Tuomioistuinmenettelyä on perinteisesti pidetty pitkänä mutta edullisempana prosessina verrattuna välimiesmenettelyyn, joka on usein mielletty kalliimmaksi, mutta samalla myös nopeammaksi ja luottamuksellisemmaksi.

Tuomioistuinmenettely voi kestää jopa vuosia johtuen mahdollisuudesta hakea tuomioon muutosta aina korkeimpaan oikeuteen saakka. Välimiesmenettely puolestaan sisältää pääsääntöisesti vain yhden käsittelyn, koska välitystuomioon ei lähtökohtaisesti voi hakea muutosta valittamalla. Siksi välimiesmenettely on useimmiten nopeampi kuin tuomioistuinmenettely, jossa asia harvoin jää käräjäoikeuden tuomion varaan varsinkaan laajemmissa riita-asioissa.

Välimiesmenettelyn kustannuksia nostavat välimiesten palkkiot ja muut välimiesmenettelyyn liittyvät hallinnolliset kustannukset. Välimiesmenettely voi tästä huolimatta osoittautua tuomioistuinmenettelyä edullisemmaksi sen vuoksi, että osapuolten oikeudenkäyntikulut jäävät pienemmiksi menettelyn päättyessä tuomioistuinmenettelyä nopeammin.

Usein esitetään näkemyksiä siitä, että nimenomaan välimiesmenettely takaisi laadukkaan tuomion, sillä välimiehiksi voidaan valita henkilöitä, jotka ovat juuri kyseisen riidan kohteena olevan aihealueen erityisasiantuntijoita. Välimiesten valintaan kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen takaamiseksi. Tämä korostuu erityisesti sellaisissa asioissa, jotka vaativat jonkin alan syvällistä erityisosaamista, esimerkiksi vaativat rakennusriidat tai haastavat yhtiöoikeudelliset erimielisyydet. Tuomarin valintaan yleisessä tuomioistuimessa ei voi vaikuttaa.

Välimiesmenettely on tyypillisesti luottamuksellisempi verrattuna yleiseen tuomioistuinmenettelyyn, jossa käsittely ja tuomio ovat pääsääntöisesti julkisia. Mikäli asian luottamuksellisuus on osapuolelle tärkeää, on kuitenkin myös mahdollisen välimiesmenettelyn luottamuksellisuus syytä varmistaa sopimuksin jo välityssopimusta laadittaessa. On yleinen harhakäsitys, että välimiesmenettely olisi aina kaikilta osin täysin luottamuksellinen ilman, että luottamuksellisuudesta on etukäteen sovittu. Esimerkiksi kotimaisesta lainsäädännöstä ei seuraa mitään yleistä välimiesmenettelyyn liittyvää salassapitovelvoitetta.

Sovinto on usein järkevä ratkaisu

Oikeudenkäynti on aina riski ja lopputulos harvoin varmasti ennustettavissa. Riidan ratkaiseminen sopimalla on siten usein parempi vaihtoehto kuin riidan vieminen ulkopuolisen ratkaistavaksi tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Sovinto on lähes aina neuvottelujen tuloksena syntyvä kompromissiratkaisu, jossa molemmat osapuolet joutuvat tulemaan vastaan omista vaatimuksistaan. Sovintomenettelyssä ratkaisu saadaan myös nopeasti, mikä säästää oikeudenkäyntikuluja. Parhaassa tapauksessa hyvä sovintoratkaisu myös säilyttää osapuolten liikesuhteet yhteistyökelpoisina. Sovintoratkaisuun voidaan pyrkiä tuomioistuinsovittelussa, jossa tuomari toimii sovittelijana, tai ns. ulkoprosessuaalisesti joko yksityisen sovittelijan johdolla tai osapuolten keskinäisissä neuvotteluissa ilman ulkopuolista sovittelijaa.

Koronaviruspandemiaan liittyneiden rajoitustoimien vuoksi yleiset tuomioistuimemme ovat kuormittuneet entisestään. Julkisuudessa on esitetty puheenvuoroja, joissa ratkaisuksi ongelmaan on esitetty sovittelun lisäämistä. On kuitenkin oikeusturvan kannalta ongelmallista, jos osapuolet joutuvat valitsemaan itselleen epäedullisen sovinnon vain sen vuoksi, ettei tuomioistuimesta saa oikeutta kohtuullisessa ajassa. Tällöin sovinto ei tosiasiassa ole omaehtoinen valinta, vaan toimii pakkoratkaisuna tilanteessa, jossa oikeudenkäynti ei ole realistinen vaihtoehto kohtuuttomasti pitkittyvien oikeusprosessien vuoksi.

Asiamiehen tehtävänä on laatia asiakkaan kanssa huolellinen arviointi siitä, onko sovinnolle edellytyksiä ja millaisilla ehdoilla sovinnosta on realistista ja järkevää lähteä neuvottelemaan. Sovintoratkaisun on aina oltava asiakkaan edun ja tahdon mukainen.

On myös tilanteita, joissa sovintoa ei voida suositella. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa vastapuoli on menetellyt erityisen moitittavasti, täysin selvä asia on vastapuolen toimesta riitautettu vastapuolen muiden etujen ajamiseksi tai kysymys on sellaisesta asiakkaamme liiketoiminnassa usein toistuvasta juridisesta kysymyksestä, johon on toiminnan jatkoa ajatellen tärkeää saada tuomioistuimen linjaus.

Asiantuntijamme neuvovat kaikissa riitatilanteissa

Mahdollisiin riitatilanteisiin on tärkeää varautua huolellisella sopimusten laadinnalla ja hyvällä riskienhallinnalla sopimussuhteen aikana. Parasta riskienhallintaa on ennakoiminen. Neuvomme mielellämme kaikissa riskienhallintaan liittyvissä asioissa sopimusten laadinnasta konfliktitilanteiden hoitamiseen ja sopivan riidanratkaisumenettelyn valintaan. Asiantuntijoillamme on laaja kokemus tuomioistuinmenettelyistä, välimiesmenettelyistä ja sovintomenettelyistä.

Lisätietoa antaa