Sähköverkkojen kapasiteetinjako uudistuu – verkkoon liitettävien hankkeiden vaaditaan tulevaisuudessa täyttävän liittämisen kypsyyskriteerit

Light surfaces, LIEKE L-symbol

Sähköntuotannon ja -kulutuksen kasvu on muodostanut pullonkauloja sähköverkkoon, minkä seurauksena liittyjät ovat pyrkineet varaamaan kapasiteettia yhä aikaisemmassa vaiheessa ja suuremmilla tehomäärillä. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa verkon kapasiteetti on ollut varattuna pitkiä aikoja ennen hankkeiden toteuttamista, mikä on ollut sähkömarkkinalain verkonhaltijan liittämisvelvollisuuden kannalta haastava. Liittämisvelvollisuuden tarkoituksena on turvata kaikille liittyjille pääsy verkkoon tasapuolisesti, syrjimättömästi ja kohtuullisin ehdoin sekä kohtuullisessa ajassa.

Edellä kuvattu tilanne on johtanut siihen, että liittyjät ovat yhä aikaisemmassa vaiheessa pyrkineet varaamaan verkosta kapasiteettia ja joissain tapauksissa myös suurin tehomäärin, jotta riski kapasiteetin riittävyydestä hankkeelle on pystytty minimoimaan. Liittymisestä on voitu sopia liittymissopimuksilla ilman vaatimuksia hankkeiden etenemiselle. Toisaalta on voitu sopia ehdollisista liittymissopimuksista jo hyvin aikaisissa hankekehitysvaiheissa.

Fingrid ja Energiavirasto ovat tarttuneet näihin aiheisiin kahdella rinnakkaisella toimenpiteellä. Energiavirasto on esitellyt uudet menettelyohjeet, jotka vaativat verkonhaltijoita määrittelemään tarkempia kriteerejä sille, miten kapasiteettia varataan verkosta, missä määrin ja milloin. Fingrid on myös laajentanut liittymissopimustiedustelumenettelyään, joka vaikuttaa siihen, milloin liittymissopimuksia voidaan solmia. Avaamme tässä blogikirjoituksessa tarkemmin Energiaviraston uusia menettelyohjeita sekä Fingridin laajennettua menettelyä.

Jäljempänä kuvattujen muutoksien seurauksena verkonhaltijoiden tulee kesään mennessä määritellä päivitetyt liittämiskriteerinsä. Uudet menetelmät tulee myös huomioida verkkoyhtiöiden liittymissopimuskäytännöissä sekä liittymissopimuksien sisällöissä. Jatkossa liittymissopimusten tekeminen ajoittuu selkeästi myöhempään hankekehitysvaiheeseen kuin mitä on voitu tähän mennessä alueellisesti soveltaa.

Energiaviraston uudet liittämisen periaatteet edellyttävät mm. hankkeiden kypsyyskriteerien määrittelyä

Energiavirasto on marraskuussa 2025 antanut lausunnoille luonnoksen uusista hinnoittelumenetelmistä ja liittämisen periaatteista (jäljempänä menetelmät), joiden voimaan saattamisesta Energiaviraston on tarkoitus antaa jakeluverkonhaltijoille ja suurjännitteisille jakeluverkonhaltijoille vahvistuspäätös. Tavoitteena on, että menetelmiä olisi noudatettava jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa viimeistään 1.6.2026 alkaen solmittavissa liittymissopimuksissa.

Menetelmissä Energiavirasto on kuvannut verkonhaltijoita velvoittavat liittämisen periaatteet, jotka koskevat mm. liittymissopimuksien vaatimuksia, uusien liittymien kapasiteetin varaamista ja liittymistehon määrittämistä. Verkonhaltijoiden on noudatettava näitä periaatteita vähintään suurjänniteverkossa ja keskijänniteverkon sähköasemaliittymissä. Perustelluin syin verkonhaltijat voivat myös laatia vastaavat periaatteet muualle keskijänniteverkkoon ja pienjänniteverkkoon liittyjille.

Olemme alla kuvanneet näistä kolmea keskeisintä muutosta.

Kypsyyskriteerit kapasiteetin varaamiselle

Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee sitä, missä vaiheessa liittyjän hankkeen hankekehitystä liittymissopimus voidaan solmia. Uusien menetelmien mukaisesti verkonhaltijan on määritettävä liittyjille kypsyyskriteerit, joiden täyttyessä verkonhaltija voi vasta antaa sitovan liittymistarjouksen liittyjälle.

Kypsyyskriteerien perusteella verkonhaltija arvioi, onko hanke edennyt riittävän pitkälle, jotta sen voidaan olettaa todennäköisesti valmistuvan ja tarvitsevan kapasiteettia verkosta lähiaikoina. Energiavirasto on esittänyt, että esimerkiksi lainvoimaista rakennuslupaa ja kaavaa voitaisiin lähtökohtaisesti pitää riittävinä kypsyyskriteereinä. Tietyissä tapauksissa liittymissopimuksesta voisi olla mahdollista sopia myös aikaisemmassa vaiheessa, mikäli tasapuolinen kohtelu tätä edellyttää ja hankkeen voidaan luotettavasti olettaa valmistuvan suunnitellussa ajassa. Myös niissä tapauksissa, joissa kohteen rakentaminen ei edellytä rakennuslupaa tai kaavaa, tulee hankkeen kypsyyttä pyrkiä arvioimaan muilla tavoin.

Kypsyyskriteerien lisäksi menetelmät asettavat vaatimuksia myös liittymistarjouksille ja -sopimuksille. Tarjouksien antamisessa tulisi suosia lyhyitä voimassaoloaikoja, jotta tarjousprosessi ei viivästytä muista verkkoliittymistä sopimista. Verkonhaltijalla tulisi lisäksi olla mahdollisuus päättää liittymissopimus, jos hanke viivästyy, eikä liittyjä näytä, että viivästys on johtunut sen vaikutuksen ulkopuolella olevasta seikasta.

Periaatteet liityntäkapasiteetin jakamiselle

Toinen keskeinen muutos koskee sitä, miten rajallinen verkkokapasiteetti jaetaan eri liittyjien kesken. Verkonhaltijoiden tulee uusien menetelmien mukaan määrittää ja julkaista periaatteet, joilla kapasiteetti heidän verkoissaan jaetaan liittyjille. Periaatteita tulee soveltaa sellaisissa tapauksissa, joissa uuden jännitetasoon nähden suuritehoisen liittyjän täysimääräinen liittäminen voisi aiheuttaa ongelmia kapasiteetin suhteen olemassa oleville liittymille tai uusille tavanomaisille liittyjille.

Verkonhaltijan on määritettävä alue- ja jännitekohtaisesti liittymisteho, jonka ylittävältä osalta kapasiteetinjakoperiaatetta tullaan soveltamaan. Teholtaan ns. tavanomaiset liittyjät tulisi edelleen liittää verkkoon niiden pyytämällä täydellä kapasiteetilla. Periaatteet tulee muodostaa siten, että verkosta ei voisi varata kaikkea kapasiteettia yhdelle suuritehoiselle liittyjälle, vaan verkkoon tulisi aina jäädä vahvistustoimenpiteiden ajaksi riittävästi kapasiteettia tavanomaisten liittyjien ja olemassa olevien liittyjien käyttöön tehonkasvun osalta. Vasta kun verkkoa on vahvistettu, suurempien liittyjien käyttöön voitaisiin saattaa täysimääräinen liittymisteho.

Samanaikaisesti sähkömarkkinalain uudistuksessa on selvennetty joustavien liittymissopimusten asemaa, sillä joustavat liittymissopimukset tulevat olemaan oleellinen tapa sopia liittymistehon kasvattamisesta vaiheittain. Sähkömarkkinalain muutoksella verkonhaltijoille tulee velvollisuus tarjota joustavia liittymissopimuksia 1.1.2026 alkaen.

Liittymistehon määrittäminen tosiasiallisen tarpeen mukaan

Kolmas keskeinen menetelmäuudistus koskee sitä, miten liittymisteho määritetään. Lähtökohtana tehon määrittämiseen tulee pitää liittyjän pyytämää liittymistehoa. Verkonhaltijan on kuitenkin varmistettava, että sillä on mahdollisuus tarkastaa ja seurata, vastaako pyydetty liittymisteho liittyjän todellista tilannetta. Liittymistehon selvittämisessä voidaan käyttää apuna liittyjän asianmukaisia projektitietoja ja suunnitelmia. Liittymistehoa ei ole kaikissa tilanteissa siten perusteltua määrittää esimerkiksi huipputehon tai laitteistojen nimellistehon kautta, jos todellinen teho jää todennäköisesti huomattavasti tätä alhaisemmaksi.

Tärkeää on myös, että liittymistehoa voidaan tarvittaessa muuttaa. Verkonhaltijalla tulee olla oikeus pienentää liittymistehoa, jos todellinen liittymisteho jää tai tulee korkealla todennäköisyydellä jäämään varattua liittymistehoa pienemmäksi.

Fingridin laajennettu liittymissopimustiedustelumenettely

Rinnakkain Energiaviraston menetelmien kanssa myös Fingrid on uudistanut omia menettelyjään. Energiaviraston menetelmien kanssa linjassa Fingrid on 20.11.2025 laajentanut kesästä 2025 lähtien Etelä-Suomessa sähkövarastoihin ja suuriin kulutusliityntöihin soveltamaansa liittymissopimustiedustelumenettelyä, joka koskee sekä kantaverkkoon liittymisiä että muiden verkkoyhtiöiden kautta tapahtuvia liityntöjä. Siltä osin kuin liittymä jakeluverkkoon edellyttää vastaavaa kapasiteettia Fingridin verkosta, menettely tulee koskemaan välillisesti myös jakeluverkkoliityntöjä.

Menettely on tullut marraskuussa 2025 välittömästi voimaan koskien yli 5 MW sähkövarastoja ja yli 10 MW kulutuskohteita koko Suomessa (pl. Jyväskylän, Tampereen ja Turun seutu, joissa raja on yli 1 MW sähkövarastoille ja 2 MW kulutuskohteille), ja se on tarkoitus ottaa käyttöön tuotantokohteita koskien vuoden 2026 alkupuolella.

Käytännössä menettely tarkoittaa, että Fingridin hyväksyntä tarvitaan jatkossa laajemmin kuin aiemmin. Menettelyn laajennuttua, Fingridiltä tulee aina pyytää hyväksyntä liittymissopimuksen tekemiseksi tai olemassa olevan liittymissopimuksen tehon korottamiseksi – myös silloin, kun sovitaan muiden verkkoyhtiöiden kautta tapahtuvista liitynnöistä. Liittymissopimustiedustelun voi tehdä vasta siinä vaiheessa, kun liitettävällä hankkeella on lainvoimainen kaava ja lainvoimainen rakennuslupa, ja mikäli liityntä edellyttää vähintään 110 kV liittymisjohdon rakentamisen, liittymisjohdon lunastuslupahakemus tulee olla jätettynä viranomaiselle.

 

Asiantuntijamme vastaavat mielellään tarkempiin kysymyksiin aiheesta.

Lisätietoa antaa