Soteuudistus tulee, oletko valmis? Osa 4: Esteellisyys kunnan ja hyvinvointialueen päätöksenteossa
Kun kunnat ovat tuottaneet sotepalvelut, kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat luonnollisesti tehneet myös sotepalveluita koskevat päätökset. Hyvinvointialueiden myötä tähän tulee kuitenkin muutos. Kun hyvinvointialue ja kunta ovat erillisiä yksiköitä, joiden päätöksentekoelimissä on samoja ihmisiä, voi syntyä tilanteita, joissa hyvinvointialueiden päätöksiä tehneet ihmiset ovatkin esteellisiä tekemään päätöksiä kunnan päätöksentekoelimissä tai päin vastoin.
Esteellisyyttä koskeva sääntely
Kunnanvaltuutetun esteellisyyttä sääntelee kuntalaki ja aluevaltuutetun esteellisyyttä laki hyvinvointialueesta. Kunnanvaltuutettuja ja aluevaltuutettuja koskevat esteellisyyssäännökset ovat hyvin samankaltaisia: valtuutettu on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.
Viranhaltijan sekä kunnan ja hyvinvointialueen muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyyttä sen sijaan sääntelee hallintolaki. Viranhaltija on hallintolain mukaan esteellinen:
- jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
- jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista;
- jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen;
- jos hän on palvelussuhteessa taikka käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen;
- jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa asianosaisessa; tai
- jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan.
Asianosaisen asemaan rinnastetaan säännöksessä myös tahot, joille on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa. Viranhaltija sekä kunnan ja hyvinvointialueen muu luottamushenkilö kuin valtuutettu on lisäksi esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Voidaan huomata, että hallintolain esteellisyyssäännökset ovat tiukemmat kuin valtuutettujen päätöksentekoa valtuustossa koskevat esteellisyyssäännökset, jotka rajoittuvat vain tilanteisiin, joissa asia koskee henkilökohtaisesti valtuutettua.
Keskeiset esteellisyysongelmat sote-uudistuksessa
Esteellisyyksiin liittyvät ongelmat voivat nousta esiin kunnan ja hyvinvointialueen päätöksenteossa etenkin silloin kun henkilö toimii ns. kaksoisroolissa, eli samaan aikaan sekä hyvinvointialueen että kunnan päätöksentekoelimissä. Kuntaliitto on nostanut esiin kaksi keskeistä ongelmaa, jotka seuraavat hallintolain säännöksistä: 1. kaksoisrooliin perustuva palvelussuhdejäävi sekä 2. kaksoisrooliin perustuva yhteisöjäävi.
Hallintolain palvelussuhdejääviyttä koskevan esteellisyyssäännöksen perusteella esteellisyys syntyy, jos viranhaltija on palvelussuhteessa asianosaiseen. Siten hyvinvointialueeseen palvelussuhteessa oleva viranhaltija on esteellinen käsittelemään kunnan hallituksessa tai lautakunnassa asiaa, jossa samainen hyvinvointialue on asianosaisena. Vastaavasti tämä on sovellettavissa toisinpäin aluehallituksessa tai lautakunnassa asiaa käsittelevään viranhaltijaan, joka on palvelussuhteessa asianosaisena olevaan kuntaan.
Hallintolain mukaisen yhteisöjääviyden perusteella syntyvä esteellisyys puolestaan saattaa aiheuttaa esteellisyysongelmia silloin, kun asiaa kunnan hallituksessa tai lautakunnassa käsittelevä viranhaltija on asianosaisena olevan hyvinvointialueen hallituksen tai siihen tai rinnastettavan toimielimen jäsen taikka toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa. Käytännössä yhteisöjääviysperuste tulee siis sovellettavaksi kunnan hallituksen ja aluehallituksen jäseniin sekä hyvinvointialueen ja kunnan johtajaan.
On kuitenkin korostettava, että valtuutettujen päätöksentekoon valtuustossa ei sovelleta hallintolain mukaisia esteellisyysperusteella ja siten heille ei voi myöskään muodostua esteellisyyttä pelkästään asianosaiseen liittyvän palvelussuhteen tai yhteisöjääviyden perusteella. Sama sääntö pätee myös kunnanvaltuutettuihin, kun he tekevät päätöksiä kunnanvaltuustossa.
Soteuudistuksen yhteydessä on kuitenkin tunnistettu myös valtuutettujen valtuustossa tapahtuvaan päätöksentekoon liittyviä esteellisyysongelmia. Valtuutettu on nimittäin esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Aluevaltuustoihin on äänestetty merkittävä määrä esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöitä. Tällaisten aluevaltuutettujen on huomioitava erityisen tarkasti, että he eivät ole esteellisiä käsittelemään asiaa valtuustossa sen vuoksi, että käsiteltävä asia koskee henkilökohtaisesti heitä. Esteellisyys voi tulla kyseeseen, jos valtuustossa päätetään esimerkiksi suoraan heitä koskevista palkka- tai virkaeduista.
Esteellisyyden arvioiminen ennen päätöksentekoa
Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Esteellisyys on siis huomattava ja sen edellyttämät toimenpiteet tehtävä ennen kuin asian käsittely alkaa. Aluevaalien ennakkotietojen mukaan valituista aluevaltuutetuista jopa 77 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja ja aluevaltuutettuina voi olla myös kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijoita tai työntekijöitä. Esteellisyyskysymykset tulevat siis väistämättä eteen kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Keskeistä on, että mahdollinen esteellisyys pidetään jatkuvasti mielessä ja kussakin tilanteessa tehdään tilannekohtainen ja perusteltu arvio myöhempien ongelmien välttämiseksi.
