Julkinen sektori vastuullisuuden edelläkävijänä
Julkisella sektorilla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä vastuullisen toiminnan luomisessa.
Keskustelu vastuullisuudesta kietoutuu tyypillisesti liike-elämän ja yritysten ympärille. Yritysmaailmassa on laajalti ymmärretty vastuullisuus välttämättömänä osana liiketoimintaa, ja yritykset pyrkivätkin huomioimaan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset omissa strategioissaan. Samaan aikaan myös yritysten asiakkaat, sidosryhmät ja muut yhteystyökumppanit ovat kasvattaneet odotuksiaan toimintojen järjestämisestä mahdollisimman kestävällä tavalla. Innovatiiviset ratkaisut avaavat ovia uusille ja entistä vastuullisemmille ratkaisuille ja erityisesti EU:n viimeaikaisissa hankkeissa kysymystä yritystoiminnan taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista on pidetty näkyvästi esillä. Kokonaisuudessaan tätä kehitystä on kiihdyttänyt ymmärrys luonnonresurssien rajallisuudesta ja keskustelu niistä keinoista, joilla nykyistä elintasoa heikentämättä voidaan taata tuleville sukupolville mahdollisuus samaan elintasoon, kuin mistä nykyiset sukupolvet ovat päässeet nauttimaan.
Julkinen sektori esimerkin luojana
Monissa virastoissa on jo pitkään tehty tärkeää työtä ympäristövaatimusten ja -standardien täyttämisen kautta kestävämmän tulevaisuuden eteen. Esimerkiksi Verohallinnossa työ ympäristövastuuta koskevien kysymysten tunnistamiseksi on alkanut jo vuonna 2008, ja virastossa onkin jo pitkään oltu sitoutuneita niin sähkön- kuin paperinkulutuksen vähentämiseen. Lisäksi virasto saavutti WWF:n Green Office -standardin jo vuonna 2010 – vuosia ennen esimerkiksi Pariisin ilmastokokousta. Myös Kelan toiminnassa vastuullisuus on näkyvästi esillä. Kela on sitoutunut siihen, että sen toimintaa arvioidaan erilaisilla kestävän kehityksen edistymistä koskevilla mittareilla, jotka voivat liittyä esimerkiksi viraston aiheuttamaan hiilijalanjälkeen. Lisäksi Kela on mukana kansallisessa kestävän kehityksen yhteistyössä ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa.
Julkisen sektorin vastuullisuustyötä on vauhdittanut viime vuosina myös sähköisen hallinnon ja -palvelukanavien käyttöönotto. Se on merkittävissä määrin vähentänyt perinteisen käyntiasioinnin tai puhelinpalveluiden merkitystä, ja samalla se on lisännyt kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää julkisia palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköiset palvelukanavat ovat nykyisin osa myös julkisen hallinnon palvelustrategiaa ja tavoitteena onkin tehdä siitä asiakkaille houkuttelevin mahdollinen vaihtoehto.
Julkisen sektorin vastuullisuus ei ole jäänyt kuitenkaan vain yksittäisten virastojen vastuulle, vaan myös ministeriöissä ympäristö- ja kestävyysnäkökohdat on nostettu esiin aivan uudella tavalla. Yhtenä yhteiskunnallisesti merkittävänä esimerkkinä voidaan pitää VM:n Hankinta-Suomi aloitetta, jonka tarkoituksena on edistää julkisten hankintojen vaikuttavuutta ja taloudellista kestävyyttä. Hanke tarjoaa alustan ja keskustelufoorumin parhaiden käytäntöjen edistämiseksi eri ministeriöiden välillä. Vastuullisuuden eri osa-alueet on tarkoitus huomioida jatkossa kaikissa julkisissa hankinnoissa.
Vastuullisuustyö jatkuu
Silti vastuullisuutta koskevissa kysymyksissä työ ei tule lähivuosina valmiiksi. Vallitseva koronapandemia on entisestään korostanut vastuullisuuden merkitystä päivittäisessä elämässä. Vuoden lopussa voimaan tuleva whistleblower-direktiivi sekä EU:ssa valmisteilla oleva yritysvastuulaki osaltaan korostavat tätä kehitystä. Samalla Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Julkisen sektorin toteuttamilla uudistuksilla ja vastuullisuushankkeilla on merkittäviä vaikutuksia koko yhteiskunnan tasolla. Vaikka julkinen sektori onkin osoittanut esimerkillistä aloitteellisuutta vastuullisuuden osalta monissa eri yhteyksissä ja esimerkiksi etätyöskentely oli tuttua jo ennen koronaepidemian alkamista, ovat toisaalta esimerkiksi tietyt rakennushankkeet osoittaneet, että myös julkisella sektorilla riittää parannettavaa vastuullisuuden eri osa-alueiden toteutumisessa. Erityistä huomiota tulisikin kiinnittää alihankintaketjujen vastuullisuuteen, jotta julkiset toimijat voisivat jatkossakin näyttää tietä vastuullisuuden edelläkävijänä. Julkisen sektorin suuri merkitys vastuullisuudessa on huomioitu myös yritysvastuusääntelyn valmistelussa.
