Venäjän aloittaman sodan vuoksi määrättyjen pakotteiden vaikutus kansainvälisiin liikesuhteisiin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä kaikkia. EU on reagoinut Venäjän aloittamaan sotaan asettamalla pakotteita Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan. Pakotteet vaikuttavat kansainvälisiin liikesuhteisiin venäläisten ja valkovenäläisten sekä Venäjään tai Valko-Venäjään kytköksissä olevien yhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa.
Pakotteiden sisältö
Kansainväliset pakotteet voivat sisältää erilaisia rajoittavia toimenpiteitä, ja ne voivat kohdistua esimerkiksi tuontiin, vientiin, liiketoimiin tiettyjen tahojen kanssa tai muuhun yhteistyöhön, tai toimintaan, kuten esimerkiksi matkustukseen tai liikennöintiin. Finanssipakotteilla tarkoitetaan sellaisia pakotteita, jotka kohdistuvat etenkin pankki-, rahoitus- ja vakuutuslaitosten harjoittamaan toimintaan. Näistä tyypillisimpiä ovat kaupan rahoittamiseen liittyvät rajoitukset sekä ns. sektorikohtaiset pakotteet, jotka kohdistuvat tiettyihin yhtiöihin ja tietyille teollisuuden aloille.
Ehkä keskeisin pakote on varojen jäädyttäminen. Varojen jäädyttäminen tarkoittaa, että pakotelistalle lisättyjen henkilöiden ja yhteisöjen varoihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä. Paitsi että pakotelistattujen omaisuus jäädytetään, näiden henkilöiden ja yritysten saataville ei saa asettaa taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti. Käytännössä tämä estää kaikenlaiset liiketoimet pakotelistalla olevien kanssa.
Rajoitukset kohdistuvat myös välillisiin toimiin, joka tarkoittaa, että esimerkiksi sellaisten yhtiöiden, joiden omaisuus on jäädytetty, tytäryhtiöiden kanssa tehtävät liiketoimet ovat kiellettyjä. Välillinen taloudellisten resurssien saataville asettaminen tai välillinen luovutus tarkoittaa, että luovutus tehdään ensisijaisesti jollekulle toiselle, mutta luovutuksen kohde saatetaan sen jälkeen tavalla tai toisella pakotteiden kohteena olevan tahon saataville tai hyödynnettäväksi. Esimerkiksi vientikaupassa tuotteen loppukäyttäjä voi olla pakotteiden kohteena, vaikka tuotteen ostaja ei ole. Tällöin kyse olisi kyse taloudellisen resurssin kielletystä välillisestä luovuttamisesta pakoteluettelossa mainitun tahon saataville. Välillisen taloudellisten resurssien saataville asettamisen estämiseksi voidaan joutua pohtimaan esimerkiksi yritysten omistus- ja määräysvaltasuhteita.
Kuka pakotteet määrää
Suomessa velvoittavia pakotteita määrää pääasiassa Euroopan unioni. Euroopan neuvosto asettaa EU:n pakotteet asetuksilla, jolloin ne tulevat jäsenvaltioita velvoittaviksi. Myös YK:n turvallisuusneuvosto voi asettaa pakotteita, mutta koska Euroopan unioni kuitenkin pääasiassa toimeenpanee ne, tulevat ne pääsääntöisesti myös velvoittaviksi EU:n asetuksilla.
Myös yksittäiset valtiot voivat asettaa pakotteita. Etenkin Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian asettamista pakotteista voi aiheutua erilaisia oikeudellisia velvoitteita tai muita välillisiä vaikutuksia kansainvälistä kauppaa harjoittavien suomalaisten yritysten toimintaan. Asetetuilla pakotteilla voi olla välillistä vaikutusta esimerkiksi yrityksen toimitusketjun hallintaan, Vaikka Yhdysvaltojen määräämät pakotteet eivät suoraan velvoita suomalaisia henkilöitä ja yrityksiä, myös ne voivat tietyin edellytyksin tulla suomalaisia velvoittavaksi Yhdysvaltojen lainsäädännöstä johtuen. Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian määräämät pakotteet saattavat myös ennakoida tulevia EU:n pakotteita.
Pakotteiden vaikutus vientiin
EU:n pakotteiden myötä on kielletty muun muassa puolustustarvikkeiden, kaksikäyttötuotteiden, öljynetsintään ja öljyntuotantoon liittyvien tiettyjen tuotteiden vienti Venäjälle. Valko-Venäjälle on kielletty muun muassa puolustustarvikkeiden, kaksikäyttötuotteiden, kansallisiin tukahduttamistoimiin soveltuvien välineiden, telekommunikaation tai internetin valvontaan tarkoitettujen laitteiden sekä tupakkatuotteiden tuotannossa tai valmistuksessa käytettyjen tuotteiden vienti.
Kaikissa liikesuhteissa, myös muiden kuin vientikiellon piirissä olevien tuotteiden viennissä Venäjälle ja Valko-Venäjälle on syytä varmistaa, ettei pakotteita rikota suoraan eikä välillisesti. Kielletyn välillisen luovuttamisen estämiseksi tulee riittävällä tarkkuudella perehtyä asiakasyrityksen taustalla oleviin henkilöihin ja yhteisöihin.
Force majeure
Venäjän aloittama sota ja sen myötä asetetut pakotteet saattavat vaikuttaa myös olemassa oleviin sopimussuhteisiin. Tällöin sovellettavaksi saattaa tulla force majeure eli ylivoimainen este.
Force majeure -ehto on sopimusehto, jonka perusteella sopimuskumppani vapautuu velvollisuudestaan täyttää sopimusvelvoite tai maksaa sopimusrikkomuksen vuoksi vahingonkorvausta, jos sopimuksen täyttämisen estää ennalta-arvaamaton ja yllättävä este, jota sopimusosapuoli ei voi voittaa. Sota ja ennakoimattomat viranomaismääräykset luetaan tyypillisesti mahdollisiksi force majeure -tilanteiksi samoin kuin esimerkiksi luonnonmullistukset. Pelkkä sodan ja pakotteiden olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minkä tahansa sopimusvelvoitteen voi jättää täyttämättä: jotta sopimusosapuoli voi vedota force majeureen, tulee sen pystyä näyttämään, että juuri kyseessä olevan sopimusvelvoitteen täyttäminen on tullut force majeuren myötä mahdottomaksi. Suuressa osassa sopimuksia näin ei Venäjän aloittaman sodan ja pakotteiden johdosta tällä hetkellä ole, vaan sopimus on mahdollista täyttää tilanteesta huolimatta.
Sopimusosapuoli voi vapautua vastuustaan ylivoimaisen esteen vuoksi, vaikka sopimukseen ei olisikaan kirjattu force majeure -ehtoa. Tällainen vastuusta vapautuminen on kirjattu sekä Suomen kauppalakiin sekä YK:n Yleissopimukseen kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista eli CISG:n. Suomessa katsotaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden määrittelevän, että vastuuvapautusta sovelletaan kaikkiin sopimuksiin, silloinkin, kun kumpikaan kauppalaki tai CISG ei sovellu. Tästä huolimatta force majeure -ehto on hyvä sisällyttää lähes jokaiseen sopimukseen jo senkin takia, että tällöin voidaan sopia force majeure ‑tilanteen edellytyksistä yksityiskohtaisemmin. Erityisen tärkeää kirjallisen force majeure -ehdon käyttäminen on ulkomaisen sopimuskumppanin kanssa.
Pakotteiden vaikutus uusiin sopimuksiin
Pakotteisiin ja niiden muutoksiin kannattaa varautua solmittavissa sopimuksissa, ja nyt onkin hyvä päivittää käytössä olevat sopimuspohjat. Force majeure -ehdon muotoiluun uusissa sopimuksissa kannattaa kiinnittää huomiota: sopimuksentekohetkellä voimassa olevat pakotteet eivät ole tulevien sopimusten sopimuskumppaneille ennalta arvaamattomia, joten ne eivät muodosta tyypillistä force majeure -tilannetta. Koska pakotetilanne muuttuu, voitaisiin myös väittää, että esimerkiksi tänään solmitun sopimuksen osapuolille ei olisi ennalta-arvaamatonta, että pakotteita laajennettaisiin ensi viikolla. Force majeure -ehtoon tukeutumista viisaampaa onkin ottaa pakotteita koskevat ehdot. Sopimuksiin on hyvä lisätä toisen sopimusosapuolen vakuutus siitä, etteivät pakotteet koske sitä tai sen omistajia. Lisäksi sopimuskaudella muuttuvaan pakotetilanteeseen voidaan varautua käyttämällä ehtoa, jonka mukaan sopimus voidaan purkaa, jos sopimuskumppaniin kohdistuu pakote.
Pakotteiden vaikutus julkisiin hankintoihin
EU:n viidennessä pakotepaketissa kielletään julkisia hankintoja koskevien direktiivien sekä osaan niihin sisältyvien soveltamisalapoikkeuksien soveltamisalaan kuuluvien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tai käyttöoikeussopimusten tekeminen ja niiden täytäntöönpanon jatkaminen, mikäli toinen osapuoli on Venäjän kansalainen tai sijoittautunut Venäjälle, Venäjälle sijoittautunut yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia toisen osapuolen omistusoikeuksista tai jos toinen osapuoli toimii Venäjälle sijoittautuneen yhteisön tai yhteisön, josta Venäjälle sijoittautunut yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia, puolesta tai johdolla. Kieltoa sovelletaan myös silloin, kun kiellon piirissä olevilla yhteisöillä on yli 10 prosentin osuus sopimuksen arvosta tai alihankkijoista, tavarantoimittajista tai yksiköistä, joiden voimavaroja käytetään hyväksi soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen. Asetuksessa on kuitenkin määrätty, että tiettyyn tarkoitukseen tehtävien sopimusten osalta toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan tästä kiellosta poikkeamiseen.
Asetuksen seurauksena hankintayksiköt eivät siis voi tehdä hankintasopimuksia tai jatkaa niiden täytäntöönpanoa, jos toinen osapuoli kuuluu kiellon piiriin. Komission ohjeistuksen mukaan hankintayksikköjen tulee pyytää tarpeelliset tiedot sopimuskumppaneilta, mikäli he epäilevät, että hankintasopimus saattaa kuulua kiellon piiriin. Asetuksessa säädettyjä kieltoja ei kuitenkaan sovelleta ennen 9. päivää huhtikuuta 2022 tehtyjen sopimusten täytäntöönpanoon 10. päivään lokakuuta 2022 saakka, eli hankintayksiköille on ennen 9.4.2022 tehtyjen sopimusten osalta annettu siirtymäaika sopimusten päättämiselle ja uudelleen kilpailuttamiselle.
Sopimusten irtisanomiseen soveltuu neuvoston asetuksen 833/2014 11 artiklan määräys sopimussuhteeseen liittyvien vaateiden huomioimatta jättämisestä, kun sopimusrikkomus on johtunut asetuksen määräyksistä. Asetuksen perusteella hankintayksikkö ei siis voi joutua vahingonkorvausvastuuseen esimerkiksi sopimuksen irtisanomisesta, kun irtisanominen tehdään pakotteiden velvoittamana.
Pakotteet voivat joissain tilanteissa estää hankintasopimuksen täyttämisen, vaikka sopimuksen osapuoli ei olisi pakotteiden kohteena. Tällaisten sopimusten osalta pakotteiden vaikutukset ovat pääosin samanlaiset niin hankintasopimuksiin kuin muihinkin sopimuksiin. Keskeisenä erona on kuitenkin, että EU-kynnysarvon ylittävien hankintasopimusten muutostarvetilanteissa tulee huomioida hankintalain 136 §:n mukaiset rajoitukset hankintasopimuksen muuttamiselle, ja kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankintasopimuksissa taas liiallinen hankintasopimuksen muuttaminen voidaan katsoa laittomaksi suorahankinnaksi. Niiltä osin, kuin tehtävät muutokset perustuvat hankintasopimuksen selkeisiin ja yksiselitteisiin ehtoihin, esimerkiksi hinnanmuutosehtoon tai force majeure -ehtoon, voi muutoksen lähtökohtaisesti tehdä.
Myös uusiin sopimuksiin suositeltavat pakotteita koskevat ehdot ovat samantyyppisiä niin hankinta- kuin muissakin sopimuksissa. Uudet pakotteet huomioivat JYSE-ehdot on hyvä ottaa käyttöön heti kun niiden lopulliset versiot julkaistaan. Kuitenkin on hyvä huomata, että jos sopimuksessa on sovittu nykymuotoisten JYSE-ehtojen käytöstä (huhtikuun 2017 päivitysversio), noudatetaan näitä ehtoja, vaikka uusi versio julkaistaisiinkin.
Keskeistä on, että myös hankintayksiköt mieltävät, että kaikki EU:n ja YK:n pakotteet velvoittavat myös niitä, seuraavat pakotetilannetta ja varmistavat, että pakotteita noudatetaan kaikilta osin.
Pakotetilanteessa toimimisessa keskeistä on seurata tilanteen muuttumista ja tunnistaa ja arvioida riskialttiit sopimukset ja toimet. Mikäli tarvitset apua pakotteiden aiheuttamien haasteiden ratkaisuun, ota yhteyttä Liekkeen asiantuntijoihin.
Oletko tekemisissä julkisten hankintojen kanssa ja kiinnostunut pakotteiden vaikutuksista hankintasopimuksiin? Tervetuloa seuraamaan webinaaria 26.4.2022 kello 9–10. Tapahtuma on maksuton ja suunnattu erityisesti kaikille julkisten hankintojen parissa toimiville, niin hankintayksiköille kuin toimittajille ja tarjoajille.
